Ainakin 20 prosenttia aikuisista kokee ahdistuneisuushäiriö jossain vaiheessa, joskus tarpeeksi merkittävä häiritsemään työtä, koulua ja muita päivittäisen elämän toimintoja. Yleisyydestään huolimatta häiriötä ei ymmärretä hyvin, ja monet hoitokeskukset ja kuntoutuskeskukset ovat valitettavan riittämättömiä auttamaan asiakkaita, jotka kamppailevat ahdistusta.
Tutkijat yrittävät löytää parempia tapoja hallita tätä elämää muuttavaa häiriötä. Ahdistuneisuuden neuvonta tai mindfulness-meditaatio voi olla hyödyllistä. Vaikka ahdistusta ehkäisevät lääkkeet ovat vastaus joillekin ihmisille, toiset kokevat useita epämiellyttäviä sivuvaikutuksia.
Hyvä uutinen on, että äskettäin tehty tutkimus voi lopulta johtaa parempiin, kohdennetumpiin muotoihin ahdistuksen hoitoon. Tutkimus julkaistiin tammikuun 2018 lehdessä,Neuroni, suoritti tutkijaryhmä Kalifornian yliopistosta San Franciscosta ja Columbia University Irving Medical Centeristä.
Tutkijaryhmä asetti ryhmän hiiriä sokkeloon, joka oli suunniteltu erityisesti tutkimusta varten. Vaikka suuri osa sokkelosta oli turvallisesti suljettu, jotkut polut johtivat avoimille alueille tai korotetuille tasoille – tilanteisiin, jotka luonnollisesti aiheuttavat valtavaa stressiä hiirissä, koska altistuminen petoeläimille on lisääntynyt.
Tutkijat luottivat menetelmään nimeltä kalsiumkuvaus, jossa hiirten aivoihin asetettiin pieniä mikroskooppeja. Kun hiiret olivat vaarallisilla, altistuneilla alueilla, solut valaistuivat osassa hippokampusta, aivoaluetta, joka liittyy läheisesti tunteisiin, muistiin ja ahdistukseen.
Hiiret olivat niin peloissaan ja ahdistuneita, että he menettivät kaiken kiinnostuksensa tutkia ympäristöään. Tiedemiehet havaitsivat pian, että korkeampi stressitaso johti suurempaa toimintaan hermosoluissa.
Säteilemällä valonsäde sairaisiin soluihin (optogenetiikalla tunnettu tekniikka), ahdistus poistui ja hiiret pystyivät tutkimaan ja vaeltamaan sokkelossa ilman pelkoa. Tutkijat havaitsivat myös, että asia on täysin päinvastainen – kun valonsäde suunnattiin turvallisilla alueilla turvallisesti sijaitsevien ahdistumattomien hiirten aivoihin, kirjattiin merkittäviä stressireaktioita.
Vaikka ihmisen aivot eivät ilmeisesti ole samat kuin hiiren aivot, monet prosessit ovat samanlaisia. Yhteiset piirteet saavat tutkijat uskomaan, että ihmisen aivosolut voivat reagoida stressiin paljon samalla tavalla. Tämä uusi tieto vahvistaa myös pitkään vallinneen uskon, että ahdistus ei ole vain emotionaalinen reaktio, vaan fyysinen häiriö.
Tutkijat toivovat, että tutkimus voi johtaa lisätutkimuksiin, mikä tasoittaa tietä tehokkaammalle ahdistuneisuushäiriöiden hoitoontai parannus jo olemassa oleviin hoitoihin.
