Yksilöt, jotka kamppailevat mielenterveysongelmia tai päihdehäiriöt ovat todennäköisemmin kodittomia tai he asuvat huonolaatuisessa, vaarallisessa asunnossa. Tämä pätee lähes jokaiseen kansaan ympäri maailmaa.
Yhdysvalloissa National Drug Control Policy -virasto arvioi, että 30 prosentilla kroonista asunnottomuutta kokevista ihmisistä on vakava mielisairaus ja noin kaksi kolmasosaa kodittomista kamppailee päihdehäiriön tai muun kroonisen sairauden kanssa.
Euroopan kodittomien kanssa työskentelevien kansallisten järjestöjen liitto (FEANTSA) sanoo, että äärimmäinen köyhyys ja asunnottomuus ovat kriisissä kaikkialla Euroopassa, ja asumiskustannukset nousevat paljon tuloja nopeammin. FEANTSA:n mukaan ongelma on erityisen vakava nuorille Euroopan suurissa kaupungeissa, kuten Lontoossa, Barcelonassa, Pariisissa, Dublinissa, Kööpenhaminassa, Varsovassa, Berliinissä ja Ateenassa.
Päihteiden väärinkäyttö on usein syynä kodittomuuteen. Monet ihmiset, jotka ovat riippuvaisia huumeita tai alkoholia menettävät lopulta työpaikkansa, eikä heillä ole varaa vuokra- tai asuntomaksuihin. Parisuhteen katkeaminen ja avioero ovat yleisempiä ja kalliita juridisia ongelmia esiintyy usein.
Toisaalta jotkut ihmiset menettävät kotinsa terveysongelmien, työpaikan menettämisen tai muiden elämänmuutosten vuoksi. Asunnottomaksi jääneet voivat turvautua huumeisiin ja alkoholiin selviytyäkseen ja löytääkseen tilapäistä helpotusta. Kun ihmisillä on päihdehäiriöitä, heidän on vaikeampi löytää työtä ja heillä on epätodennäköisyys löytää ulospääsyä kodittomuudesta.
Riippuvuus tulee nähdä kroonisena sairautena, joka vaatii hoitoa, tukea ja neuvontaa. Valitettavasti monet huume- ja alkoholihoitokeskukset ja kuntoutuskeskukset ovat huonosti varusteltuja hoitamaan ihmisiä, joilla on diagnosoitu sekä mielisairaus että riippuvuus. Tilanne tunnetaan ns. samanaikaisesti esiintyvä häiriö tai kaksoisdiagnoosi.
Liian usein mielisairaita kodittomia hoitavat palveluntarjoajat eivät ota vastaan ihmisiä, joilla on päihdehäiriöitä, kun taas toiset tarjoavat riippuvuushoitoa, mutta sulkevat pois henkilöt, joilla on muita mielenterveysongelmia.
Riippuvuuden kohtaaminen on vaikeaa kenelle tahansa, parhaimmissakin tilanteissa, mutta vielä vaikeampaa on kodittomille, jotka vain yrittävät selviytyä päivästä toiseen. On vaikea löytää motivaatiota käsitellä riippuvuutta, kun ruoan ja suojan löytäminen on niin uuvuttavaa.
Vaikka koditon tai mielisairas onnistuisi lopettamaan käytön, raittiina pysyminen on vaikeaa, koska huumeiden ja alkoholin käyttö kadulla on niin yleistä. Toipuminen on vielä epätodennäköisempää, kun kodittomilla ei ole vahvaa tukijärjestelmää. Monet ovat vieraantuneet ystävistä ja perheestä.
Asunnottomat yleensä:
