Barry Boyce, päätoimittajaMindful-lehti, sanoo, että kaikki ihmiset ovat haavoittuvia olentoja ja että haavoittuvuus on osa elossa olemista ja avoimuutta erilaisille kokemuksille navigoidessamme maailmassa, joka on epävarma ja pelottava.
Vaikka olemme fyysisesti ja henkisesti haavoittuvia, meillä on taipumus pelätä haavoittuvuuttamme, koska se uhkaa turvallisuuden ja turvallisuuden tunnetta. Pidämme tiukasti kiinni kontrollista, sillä otteen rentouttaminen tuo haavoittuvuuden tunteita, joita emme ehkä ole valmiita kohtaamaan. Tutkija Brene Brown määrittelee haavoittuvuuden seuraavasti: "Epävarmuus, riski ja emotionaalinen altistuminen".
Useimmat ihmiset ovat kokeneet jonkinlaisen trauman elämänsä aikana, mikä voi olla kertaluonteinen tapahtuma, kuten auto-onnettomuus, tai trauma, joka toistuu kuukausia tai jopa vuosia. Monille ihmisille trauma on juurtunut syvällelapsuuden laiminlyönti taiväärinkäyttö.
Ratkaisematon trauma voi johtaa vakaviinahdistusta,masennus, ja päihteiden väärinkäyttö tairiippuvuus jotka saattavat vaatia huume- ja alkoholihoitoa tai kuntoutusta. Ihmisillä, jotka ovat kokeneet trauman, voi olla ongelmia vihan, masennuksen tai ahdistuksen kanssa. Heillä on usein vaikeuksia säädellä tunteitaan, ja he usein hoitavat vaikeita tunteita itse huumeilla ja alkoholilla.
Tutkimukset osoittavat, että trauman kokeneet ihmiset sitoutuvat todennäköisemminitsemurha. Tämä on erityisen selvää veteraaneille, joille trauma- jaPTSD ovat todella elämän ja kuoleman asioita. Yhdysvaltain veteraaniasiainministeriön vuonna 2012 tekemä itsemurhatietoraportti osoittaa, että Yhdysvalloissa 22 veteraania tekee itsemurhan joka päivä. Itsemurhien määrä on suurin kolmen ensimmäisen vuoden aikana asepalveluksen päättymisen jälkeen.
Trauman ja PTSD:n (posttraumaattinen stressioireyhtymä) uhrit ovat erityisen haluttomia hyväksymään haavoittuvuuttaan, mikä tarkoittaa, että he luovuttavat tietyn määrän kontrollia ja antavat itsensä tuntea vaikeita tunteita. Traumasta toipuminen vaatii kuitenkin oppimista (tai uudelleen oppimista), kuinka olla haavoittuvainen.
Boyce huomauttaa, että vakavan trauman kokeneiden ihmisten on ymmärrettävä jatutustua tunteisiinsaja anna sitten ahdistuksen kehittyä ja nousta pintaan, jossa se voidaan käsitellä. Paraneminen tarkoittaa usein pienten tavoitteiden asettamista ja haavoittuvuuden hyväksymistä asteittain.
Uusien tapojen ja käytäntöjen kehittäminen, mmmindfulness-meditaatio, voi keskeyttää negatiiviset ajatusmallit ja auttaa ihmisiä saamaan yhteyttä pitkään haudattuihin tunteisiin. Tutkimukset osoittavat sensäännöllinen mindfulness-harjoitus voi muuttaa tapaa, jolla aivot reagoivat traumoihin ja stressiin, jotka vahingoittavat ajattelua ja yleistä hyvinvointia.
Boyce kommentoi myös, että trauman keskellä panostamme mukavuuteen ja unohdamme toisten kivun. Olemme kuitenkin kaikki alttiina traumalle. Tämän yhteisyyden ymmärtäminen auttaa meitä kehittämään myötätuntoa, tuntemaan olonsa vähemmän eristyneeksi ja olemaan avoimempia auttamaan muita. Tuloksena olemme yhteydessä ja saamme tukea muilta samalla kun rakennamme terveitä ihmissuhteita ja tervettä yhteisöä.
Boyce huomauttaa myös, että ihmiset ovat äärimmäisen joustavia, ja heillä on valtava kyky toipua tuskallisista kokemuksista ja valtavista vastoinkäymisistä. Paraneminen vaatii kuitenkin aikaa ja kärsivällisyyttä, sillä traumasta toipuminen ei tapahdu hetkessä.
