Uudenlainen koronavirus aiheuttaa, Siaa lainatakseni, yli 1000 pelon muotoa. Näiden tunteiden hallitsemiseksi tarvitsemme myötätuntoa ja optimismia.

Koronaviruksen, ZIKA:n tai SARSin kaltaiset taudinpurkaukset ovat stressaava kokemus kaikille, joita ne koskevat. Pandemiat laukaisevat vaistomaisen kuolemanpelkomme, joka laittaa meidät selviytymistilaan. Tämän seurauksena taistele tai pakene -reaktiomme pumppaa stressihormoneja, kuten adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia, kehomme läpi. Vaikka on normaalia tuntea jonkinasteista pelkoa juuri nyt, pitkäaikainen altistuminen johtaa krooniseen stressiin, joka tuhoaa immuunijärjestelmäämme. Se voi myös tehdä meistä alttiimpia terveysongelmille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille, masennukselle tai päihteiden väärinkäytölle.

Vaikka pelko ja ahdistus liittyvät toisiinsa, ne laukeavat eri tapahtumista. Pelko on tunnereaktio välittömään vaaraan, kuten COVID-19 julkisilla paikoilla. Sen sijaan ahdistus on reaktio koettuun uhkaan - kuten COVID-19:n pitkän aikavälin vaikutukseen elämäämme. Pelko ilmenee fyysisinä oireina, ja se hälvenee yleensä, kun vaara on vältetty, eli kun olemme kotona. Ahdistus tuntuu kuitenkin enemmän epämiellyttävältä ja epämääräiseltä lähestyvän tuhon tunteelta. Koska aistittua uhkaa ei voi paikantaa ympäristössämme, sitä on paljon vaikeampi hallita. Pelko voi synnyttää ahdistusta ja päinvastoin.

Näiden tunteiden hallitsemiseksi me Paracelsus Recovery -yrityksessä suosittelemme käyttämään näitä viittä mielenterveystekniikkaa.

Viisi vinkkiä pelon ja ahdistuksen hallintaan koronaviruspandemian aikana.

1. Tarkkaile ajatuskuvioitasi

Kunnes tiedämme, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ahdistuksemme luo päässämme jatkuvasti pahimpia skenaarioita. Näin tehdessään se lisää pelkoamme ja voi johtaa paniikkiin. Paniikin oireita ovat muun muassa sydämentykytys, sydämen sykkeen kiihtyminen ja tunnelinäkö. Jos koet näitä oireita, mindfulness-tekniikat ovat hyvä tapa saada mielesi hallinta takaisin.

Kun paniikki iskee, yritä esimerkiksi keskittyä kaikkeen ympärilläsi olevaan, mitä et yleensä huomaa. Kun mielesi asettuu johonkin esineeseen, palauta mieleesi jokin positiivinen muisto, joka tapahtui sen yhteydessä. Tällaiset toiminnot auttavat maadoittamaan sinut ja vähentämään stressiä.

2. Kiinnitä huomiota siihen, mitä, milloin, missä ja miten käytät uutisia.

Uutiset ovat juuri nyt pelkoa herättäviä. Jos jo nyt kamppailet ahdistuksen kanssa, rajoita uutisten kulutusta. Pysy ajan tasalla, mutta luo rutiini, jossa on määrättyjä aikoja joka päivä. Suosittelemme enintään kolmea - kerran aamulla, iltapäivällä ja illalla. Ilmoitusten kytkeminen pois päältä antaa sinulle myös hallinnan tunteen. Kun meitä pommitetaan jutuilla ympäri vuorokauden, aivoillemme jää vain vähän aikaa sopeutua. Lisäksi Maailman terveysjärjestö painottaa, että kerää tietoa vain laillisilta alustoilta.

3. Ota käyttöön "realistisen optimismin" näkökulma.

Kun tunnemme ahdistusta tulevaisuudesta, se voi saada meidät tuntemaan itsemme voimattomiksi ja hallitsemattomiksi. Näiden tunteiden hallitsemiseksi meidän on keskityttävä siihen, mitä voimme hallita. Juuri nyt näihin kuuluvat reaktiomme ja näkökulmamme. Reaktiomme hallitsemiseksi meidän on kuunneltava asiantuntijoita ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Mitä tulee näkökulmaamme, yritä omaksua myönteinen asenne ja rehellinen arviointi. Jos esimerkiksi tunnet pelkoa ruokakaupassa, muistuta itseäsi siitä, että kyllä, koronavirus voi olla vakava, mutta valtaosa tapauksista on lieviä. Optimistinen asenne on ratkaisevan tärkeä, sillä kun olemme positiivisia, tunnemme itsemme toiveikkaiksi ja luottavaisiksi. Näin voimme kohdata kriisin todellisuuden ilman ahdistusta tai fatalismia. Jos kaipaat inspiraatiota, sosiaalisessa mediassa esiintyvä huolenpitoliike on erinomainen COVID-19:ään liittyvän positiivisuuden lähde.

4. Harjoittele myötätuntoa

Kun olemme myötätuntoisia toisillemme, tunnemme saavamme tukea, mikä antaa meille voimaa. Neurokemiallisesti tämä johtuu siitä, että ystävällisyys vapauttaa kehossamme oksitosiinia. Oksitosiinin, joka tunnetaan myös "rakkaushormonina", on osoitettu alentavan verenpainetta, muokkaavan sykettämme ja lisäävän onnellisuutta.

Osoittaaksesi myötätuntoa, varmista, että tavoitat ne, joiden tiedät eristävän itsensä yksin. Osoita lisäksi aktiivisesti ystävällisyyttä esimerkiksi kertomalla ihmisille, mitä piirteitä heillä on, joita rakastat heissä. Älä kuitenkaan unohda harjoittaa myös itsemyötätuntoa. Tämä tarkoittaa sitä, että olet lempeä itsellesi ja annat itsellesi saman neuvon, jonka antaisit läheisellesi. Lisäksi löydä joka päivä aikaa tehdä asioita, jotka tuottavat sinulle iloa.

5. Huomioi päihteiden väärinkäyttö.

Päihteiden väärinkäyttöä voi esiintyä, kun tunnemme, ettemme pysty selviytymään tuskallisista tunteista tai traumaattisista kokemuksista. Pelko ja ahdistus eivät ole vain epämiellyttäviä tunteita, vaan koronaviruspandemia on luonut haastavia olosuhteita. Esimerkiksi taloudellinen menetys on yleinen ja tuskallinen kokemus, joka voi johtaa mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen. Päihteiden väärinkäyttö voi puolestaan syntyä keinona selviytyä masennuksesta. Jos huomaat turvautuvasi yhä enemmän aineisiin COVID-19:n seurausten hallitsemiseksi, luo itsellesi rajat. Jos esimerkiksi juot yleensä vain perjantaisin yhden drinkin, pidä kiinni tästä rutiinista. Jos kuitenkin huomaat, ettet pysty hallitsemaan päihteidenkäyttöäsi, hae ammattiapua.

Lopuksi muista, että vastoinkäymiset kutsuvat aina muutokseen. Albert Einstein sanoi kerran, että "maailma sellaisena kuin olemme sen luoneet, on ajattelumme prosessi. Sitä ei voi muuttaa muuttamatta ajatteluamme." Koronavirus on antanut meille aivan uudenlaisen tavan ajatella keskinäistä riippuvuuttamme, elämäämme ja arvojamme. Harva asia on sellainen, jota ihminen pelkää enemmän kuin muutosta, mutta harva asia on myös sellainen, josta olemme kiitollisempia, kun olemme selvinneet sen toiselta puolelta. Emme ole yksin tämänhetkisten pelon tunteidemme kanssa. Pitäkää mielessä, että ainakin selviämme tästä pandemiasta joustavampina, tietoisempina ja arvostavampina toisiamme kohtaan kuin olemme olleet pitkään aikaan.

References

Angier, N. (2009). “The Biology Behind the Milk of Human Kindness.” The New York Times. 16 April. Retrieved from:

https://www.nytimes.com/2009/11/24/science/24angier.html.

Dhabhar, F.S. (2009). A hassle a day may keep the pathogens away: the fight-or-flight stress response and the augmentation of immune function. Integrative and Comparative Biology. 49:3. Pp. 215–236. Doi: https://doi.org/10.1093/icb/icp045.

Gerken, T. (2020). Coronavirus: Kind Canadians Start ‘caremonering’ trend. BBC News. 14 April. Retrieved from: https://www.bbc.com/news/world-us-canada-51915723.

Henely, J. (2020). “Coronavirus: nine reasons to be reassured.” The Guardian. 14 April. Retrieved from: https://www.theguardian.com/world/2020/mar/07/coronavirus-reasons-to-be-reassured.

Mckeever, A. (2020). “Coronavirus is spreading panic. Here’s the science behind why.” National Geographic. 14 April. Retrieved from: https://www.nationalgeographic.com/history/reference/modern-history/why-we-evolved-to-feel-panic-anxiety/.

Paracelsus Recovery. (2020). The World’s Most Exclusive and Discrete Treatment Center — in Switzerland. 14 April. Retrieved from: https://www.paracelsus-recovery.com/.

Paracelsus Recovery (2020). Biochemical Restoration Through Functional Medicine. 16 April. Retrieved from: https://www.paracelsus-recovery.com/services/in-patient-treatment-program/bio-chemical-restoration/.

Paracelsus Recovery (2020). What is Harm Reduction? Paracelsus Recovery Blog. 16 April. Retrieved from: https://www.paracelsus-recovery.com/en/blog/what-is-harm-reduction/.

Paracelsus Recovery (2020). Private Treatment for Generalised Anxiety Disorder (GAD). 16 April. Retrieved from: https://www.paracelsus-recovery.com/generalised-anxiety-disorder-gad-treatment/.

Petersson, M. (2002). Cardiovascular effects of oxytocin. Prog Brain Res. 139. Pp. 281–288. Doi: 10.1016/s0079–6123(02)39024–1.

World Health Organization. (2020). Mental health and psychosocial considerations during the COVID-19 outbreak. 14 April. WHO. Retrieved from: https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/mental-health-considerations.pdf.